MA 9LK MA- TI 28.4. 29.4. -14

JA TODENNÄKÖISYYKSIEN KIMPPUUN :)

KOTITEHTÄVÄT K58 JA K59, LASKE VAIKKA KAIKKIKIN ;)


TAVALLINEN TODENNÄKÖISYYS = SUOTUISAT 
                                                                    KAIKKI

ESIM. Millä todennäköisyydellä korttipakasta nostettu kortti on ässä ?


SUOTUISIA = 4
KORTTEJA KAIKKIAAN= 52


TODENNÄKÖISYYS SAADA ÄSSÄ ON

P(TULEE ÄSSÄ) =   4      =  1    

                                     52       13

LUE TEHTÄVÄ TARKKAAN, NIIN SUOTUISAT ALKEISTAPAUKSET SELVIÄVÄT.

TIISTAINA VALTAKUNNALLISEN KOKEEN YKKÖSOSA :)

KOSKA AMMATIN VALINTA JA KOULUTUKSEEN HAKEMINEN ON SINULLE NYT AJANKOHTAINEN, LAITAN TÄHÄN LINKIN PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN ESITTEESTÄ. HUOMAA, ETTÄ TULEVAISUUDEN AMMATIT VOIVAT OLLA VIELÄ TÄNÄÄN TÄYSIN TUNTEMATTOMIA ("ÄLYLASIEN TAI ÄLYPÖLYN OHJELMOIJA")

TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT

MA 9LK MA 22.4.14

RENTOUTTAVA PÄÄSIÄISLOMA ON OHI, MUTTA EI SE MITÄÄN,
TEHDÄÄN TÖITÄ VIELÄ, NIIN KESÄKIN KOITTAA, JEE ;)


KESKILUKUJEN LISÄKSI TILASTOTIETEILIJÄ TARVITSEE HAJONTALUKUJA.

KATSO SEURAAVAT LINKIT

VAIHTELUVÄLI

Vaihteluväli kertoo miten laajalle alueelle havainnot ovat asettuneet jollakin ulottuvuudella. Mitä laajempi vaihteluväli, sitä vähemmän keskiarvo ennustaa yksittäisen havainnon suuruutta.

Esim. koearvosanat  5, 7, 7, 8, 8, 9

vaihteluväli on 5  - 9 ja
vaihteluvälin pituus suurimman ja pienimmän erotus 9-5 = 4

KESKIHAJONTA

Keskihajonta kertoo, miten keskittyneitä havainnot ovat. Se kertoo, miten kaukana havainnot keskimäärin ovat keskiarvosta. Mitä suurempi keskimääräinen etäisyys on, sitä vähemmän keskittynyt jakauma on. Keskihajonta voi olla pieni, vaikka jakauman vaihteluväli olisi suuri.

Tässä esimerkki älykkyysosamäärästä

ÄLYKKYYSOSAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN

Varsinaisesti tarvitsemme vain vaihteluväliä.


esim.

  Vaihteluväli

Nollavuotiaan elinajanodote vaihteli maailman alueilla vuoden 2012 tietojen mukaan seuraavasti:

• Pohjoismaat 71,3–81,2 vuotta → vaihteluväli 9,9 vuotta
• Etelä-Amerikka 67,4–78,1 vuotta → vaihteluväli 10,7 vuotta
• Oseania 64,8–81,9 vuotta → vaihteluväli 17,1 vuotta
• Karibia ja Väli-Amerikka 62,5–81,0 vuotta → vaihteluväli 18,5 vuotta
• Muu Eurooppa, USA ja Kanada 66,5–89,7 vuotta → vaihteluväli 23,2 vuotta
• Afrikka 48,7–78,9 → vaihteluväli 30,2 vuotta
• Aasia 49,7–84,4 vuotta → vaihteluväli 34,7 vuotta

Lähde: Tilastokeskus. Kansainvälisen tiedon taulukot 2012. [ Lainattu 13.4.2012.] Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/pxweb.html
Vaihteluväli on pienin siellä, missä alueen sisäiset yhteiskunnalliset erot ovat vähäiset, kuten Pohjoismaissa. Myös havaintojen vähäinen määrä pienentää vaihteluväliä.

• 
  

På svenska In English Tulostusversio

MA 9LK MA 14.4. TI 15.4.

JATKETAAN KESKILUKUJA

KOTITEHTÄVÄT TIISTAILLE K46, K47.

TYYPPIARVON lisäksi MEDIAANI antaa kuvan aineiston keskimääräisestä ajattelusta.
KESKIARVO ON SELKEÄSTI MATEMAAATTINEN KÄSITE:
Lasketaan luvut yhteen ja jaetaan niiden lukumäärällä.

HUOMAA, ETTÄ KAIKSITA AINEISTOISTA EI VOI MÄÄRITÄÄ KAIKKIA KESKILUKUJA !

MEDIAANI: LAITA LUVUT JÄRJESTYKSEEN PIENIMMÄSTÄ SUURIMPAAN

1, 1, 2, 2, 2, 2, 3, 4, 4, 5,5

X

KATSO MIKÄ ON KESKIMMÄISIN

TÄMÄ ON MEDIAANI Md eli tässä tapauksessa Md= 2

KUN HAVAINTOJA ON PARILLINEN MÄÄRÄ, LASKE KAHDEN KESKIMMÄISEN KESKIARVO

Että näin :)

Lähteenä http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_tlkt&lesson_id=4&subject_id=4

KESKIARVO:    ESIM TODISTUKSESSA LASKE KAIKKI NUMEROT YHTEEN JA JAA NIIDEN LUKUMÄÄRÄLLÄ.

ESIM.  7,7, 8, 6

SUMMA = 7+7+8+6 = 28

KESKIARVO = 28 : 4 = 7

KUULUMISIA ITK-PÄIVILTÄ

MA 9LK PE 11.4.14

KOTILASKUT K21 JA K22.


KUN TILASTO ON SAATU VALMIIKSI, RYHDYTÄÄN TEKEMÄÄN PÄÄTELMIÄ. NS. KESKILUVUT ANTAVAT HYVÄÄ TIETOA SIITÄ, MITEN TUTKITTAVAT KESKIMÄÄRÄISESTI OVAT VASTANNEET.

ENSIMMÄINEN KESKILUKU ON TYYPPIARVO, ELI MOODI, Md.
TYYPPIARVO ON SE HAVAINTO, JONKA FREKVENSSI ON SUURIN.

JOS olet saanut kokeista eniten sumero 7, seon kokeittesi tyyppiarvo.

JOS lempiväriä kysyttäessä eniten on vastattu "sininen", sininen on lempivärin tyyppiarvo.

JOS todistuksessasi on neljä seiskaa ja neljä kasia ja niillä on suurin frekvenssi, sekä 7 että 8 ovat tyyppiarvoja.

ETTÄ NÄIN :)

Tässä hyvä video:

KESKILUVUT

MA 9LK TI 8.4. JA TO 10.4.14

TÄMÄN PÄIVÄN IDEA OLI OPPIA LUOKITTELEMAAN TIETOA TAULUKOKSI.

Kun tieto on luokiteltu, tutkija voi ryhtyä tarkastelemaan mitä aineisto sen jälkeen kertoo.
Määristä eli FREKVENSSEISTÄ näkee heti mitä vastauksia on eniten, mitä vähiten.

KOTITEHTÄVINÄ K16, K17, K18, K19.

Tee taulukot huolella.

SEURAAVAKSI LASKEMME FREKVENSSEISTÄ FREKVENSSIPROSENTIT, ELI SUHTEELLISEN FREKVENSSIN. KUMPAAKIN TARVITAAN, SILLÄ SEKÄ MÄÄRÄ, ETTÄ PROSENTTI KERTOVAT OMAN TARINANSA, KOSKA PROSENTTI KUVAA SUHTEELLISTA OSUUTTA.

Laske aina prosentit tarkasti :)

AVOIN TILASTOMATEMATIIKAN OPPIKIRJA

MA 9LK MA 7.4.14

PERUSJOUKKO JA OTOS

KOTITEHTÄVÄT K11, K12, K13 ? LASKE KUITESKI :)

PERUSJOUKKO  on tutkimuksen kohteena oleva joukko, esim. kaikki Suomen 9-luokan oppilaat, kaikki Posion koulun oppilaat, kaikki ammattiautoilijat.

Kun perusjoukko on pieni, voit toteuttaa tutkimusken koko perusjoukolle.
Kun perusjoukko on iso, siitä on valittava sopiva OTOS.

Yksinkertaisinta on arpoa otoksen ensimmäinen jäsen ja määrittää kuinka mones, esim joka viides tulee mukaan. Jakamalla saadaan selville tuleeko otokseen riittävästi henkilöitä.

OTOS VOIDAAN VALITA MYÖS VAIHEITTAIN VAIKKAPA ERI AMMATTILUOKISTA, KAUPUNGINOSISTA, IKÄRYHMISTÄ,  JOTTA SAADAAN KATTAVA OTANTA.

Lisää tarkempaa tietoa tästä:

OTOS (kajaanin ammattikorkean opinnäytematskua, ei liian vaikea)

MA 9LK PE 4.4.14

JATKETAAN TILASTOJA

KOTITEHTÄVÄT MAANANTAILLE K6, K7, K8 ;)


HYVIÄ LINKKEJÄ SEURAAVASSA

TILASTOKOULU

Miten tietoa kerätään ja saadaan tilastoiksi, katso sarjakuva.

TIEDON MATKA TILASTOKSI

MALLIKYSELY

LOPPUTULOKSIA

Mitä voit päätellä seuraavasta tilastosta?

Keskimääräinen kuukausiansio koulutusasteittain 2011 

Onko tilaston luomiseen käytetty otantaa vai onko kyseessä koko perusjoukon tutkiminen?